Dialogia vai monologia

Näissäkin blogeissa on keskusteltu siitä, mistä asioista sopii puhua missäkin tilanteessa ja kuinka yksityiskohtaisiin asioihin valtuutetun sopii puuttua. Ja hyvä on kun keskustellaan. Enkä pane pahakseni sitäkään, että puheenjohtaja ohjaa oikeille urille, jos jokin asia ryöpsähtää sivuraiteille. Se on hänen tehtävänsä.

Mutta parhaat ideat ja innovaatiot syntyvät vapaassa dialogisuuden ilmapiirissä, jossa puhuja voi tuntea että on vapaus sanoa mitä vain ja tulee kuulluksi. Dialogissa ”pyritään yhteiseen ymmärrykseen – ei välttämättä niin että kaikki olisivat samaa mieltä, mutta niin että erilaiset ajatukset, olettamukset ja merkitykset tehdään ymmärrettäviksi jopa niin, että omia ajatuksia voidaan kyseenalaistaa. Näin dialogissa syntyy luovasti ja tuotteliaasti sellaista, mitä kenelläkään ei ollut alussa.”  (Aarnio 1999)

Median edessä ja medioissa tehdään politiikkaa monologeilla, joita ei ole tarkoitettu kuin oman erinomaisuuden esiin tuomiseksi tai väittelyillä, joilla pyritään mitätöimään vastustajan näkemykset. Onko dialogi edes mahdollinen tai tavoiteltava tila julkisissa valtuuston kokouksissa, joissa eri poliittiset näkemykset pyritään tuomaan esiin ja äänestäjien kuuluville? Minusta on, mutta se muuttaisi aika tavalla totuttua formaattia.

Dialogin tavoite sopii ainakin erinomaisesti seminaareihin, lautakuntien ja työryhmien kokouksiin ja muihin keskustelutilaisuuksiin. Huono puoli on se, ettei dialogia voi pakottaa (edes puheenjohtaja), vaan siihen voi vain oppia yhdessä sen taitavien ihmisten kanssa. Parhaimmillaan se tuottaa mielettömän flow-ilmiön ja upeita uusia tapoja katsella maailmaa.

Tässä vielä yllä olevasta linkistä poimimani hyvän dialogin ominaisuudet:

-tasavertaisuus, vastavuoroisuus ja oikeudenmukaisuus

-avoin, rehellinen ja vilpitön vuorovaikutus

-kaikki osallistuvat aktiivisesti

-motivoituneisuus, sitoutuneisuus, luottamuksellisuus

-kiireettömyys, vapaus ennakkoasenteista

-jäsenet tutustuvat toisiinsa ja muodostuvat ryhmäksi

-esitetään hyviä kysymyksiä, kysymyksiin vastataan

-keskustelu liittyy varsinaiseen (opiskeltavaan) asiaan

-riittävän lyhyet puheenvuorot

-yhteinen tavoite, yhteinen tieto, yhteinen ymmärrys

-jokaisella on mahdollisuus puhua

-kaikkien ideoita pohditaan huolellisesti

-utelias, innostunut ilmapiiri

2 kommenttia artikkeliin “Dialogia vai monologia”
  1. avatar vmvirtanen sanoo:

    Kiitos erinomaisen tärkeästä perusasioiden kertaamisesta!
    Juuri tuollaisen dialogin perusedellytyksiä kaipaan oman blogini johdantokirjoituksessa, kun into otsalla hehkuen paasaan, että nimimerkkikirjoittajat älkööt kommentoimaan vaivautuko.
    Tai ehkä netin yhteydessä pitäisi puhua dialogin sijaan multilogista tai polylogista tai… No, jostain monenkeskisestä keskustelusta kummiskin. Eikä kilpahuudosta.
    Olen kyllä edelleen perin epäileväinen sen suhteen, että netissä todella voisi koskaan syntyä aitoa keskustelua – josta, kuten siteerasit, ”syntyy luovasti ja tuotteliaasti sellaista, mitä kenelläkään ei ollut alussa”. Vaan yritetään.
    Veli-Matti Virtanen

  2. avatar Sari R sanoo:

    Terve Hanna- siinäpä meille tavoitetta! Uskalletaan keskustella ja suvaitaan keskustelu myös muille, ja tosiaan, sitä kautta -ja vain sitä kautta- saadaan aikaan jotain ihan uutta, jotain mitä tulevaisuus tarvitsee. Aurinkoista päivänjatkoa t. Sari

Jätä kommentti

css.php