Kuvataidekoulutusta opettajille

Hämeenlinnan OKL aloittaa syksyllä kuvataidepainotteisen luokanopettajakoulutuksen. Hieno juttu! Pätevistä kuvataideopettajista on pulaa ja yhtenäiskoulut yleistyvät, joten monitaitoisille opettajille on varmasti kysyntää.

Mutta ehkä tässä aletaan luoda uusia uria myös toisella tavalla. Taito- ja taideaineiden vähyyttä peruskoulussa on kuulutettu monilta tahoilta, mutta minä näen tarpeen vähän toisin. Pitäisi päästä eroon taiteen ja käden taitojen lokeroinnista omaan luokkaansa ja tuoda ne enemmän mukaan kaikkeen oppimiseen. Olettaisin, että alaluokilla on tähän kaikki mahdollisuudet, kun sama opettaja opettaa eri aineita. Yläluokilla vaaditaan jo monimutkaisempia järjestelyjä tai ainakin hyvää yhteistyötä yli ainerajojen.

Varmasti uskonnontunnilla jo piirretään, mutta tarkoitan kokonaisvaltaisempaa sisältöjen yhdistämistä ja oppilaan pirstalemaisen työviikon eheyttämistä. Pelkäämmekö me, ettei kaikkea opitakaan, jos sitä ei ole opiskeltu kirjasta ja sen jälkeen testattu että oppilas osaa toistaa samat sanat? Tai jos oppilaan lukujärjestyksessä ei luekaan ’matikka, äikkä, ussa, kuvis, kässä’ vaan esimerkiksi ’Keskiaika Suomessa’?

Pienen ihmisen mieli on utelias ja oppii parhaiten yhdessä tekemällä. Vaikkapa historiaa teatterin keinoin. Lavasteiden rakentamiseen käytetään käsityötä, mainosjulisteita piirretään tai maalataan ja esitys harjaannuttaa esiintymistaitoa ja muistin kehitystä.

Peikkona on tietysti tehottomuus – hosutaan paljon mutta saadaan aikaan vähän. Systemaattisena opetusmenetelmänä tämänkaltainen opiskelu vaatii tietysti vankkaa suunnittelua ja tavoitteiden asettelua. Ja varmasti niitä pienempiä opetusryhmiäkin.

Tähän kaikkeen liittyy läheisesti tutkiva oppiminen, jota meillä on teoriana viety käytäntöön aivan liian vähän. Tietomäärä maailmassa on niin valtava, että tärkein taito, jonka peruskoulu voi opettaa on tutkiva ja utelias mieli. Oppilaat tarvitsevat enemmän haasteita, omaa tekemistä ja ylpeyttä omista taidoistaan.

 

Kommentti artikkeliin “Kuvataidekoulutusta opettajille”
  1. avatar Pekka Lampela sanoo:

    Kitos Hanna! Meitä on loppujen lopuksi aika monta, jotka ajattelemme samalla tavalla. Usein jopa enemmistö. Miksiköhän se kuitenkin on niin vaikeaa. Koulut ovat tässä suhteessa hyvin erilaisia.

    Teheootmuuden peikosta lohduttaisin kuitenkin pelokkaita. Tätä on tutkittu ja paljon ja monessa maassa. Joskin tietoaaines voi lähitutkinnassa jäädä vähäisemmäksi kuin perinteisissä menetelmissä, niin se mikä tekemällä mieleen painuu, painuu sinne pitkäksi aikaa ja on hydyksi vuosienkin kuluttua kun samoihin aiheisiin palataan ja tietoa syvynnetään.

Jätä kommentti

css.php