Mistä tulee yli 7%:n kasvu?

Valtuuston infossa Johannes Koskinen kysyi tärkeän kysymyksen: mistä tulee noin mittava menojen kasvu? Kovasti on ihmetelty mistä saadaan säästöjä ja kipuiltu niiden kanssa, mutta missä vaiheessa saadaan selkeitä laskelmia siitä, missä kohtaa vuotaa?

Ymmärrän, että budjettien yhteen sovittaminen on ollut vaikea palapeli, mutta uskon että virkamiehet osaavat minua paremmin tulkita lukuja ja kertoa edes vähän suuntaa. Mutta kovasti hiljaisia on oltu tästä aiheesta. Jos ollaan sitä mieltä että tiltu ottaa nyt vähän enemmän mutta tuo jatkossa säästöä, niin kai senkin voi sanoa ääneen? Vai onko se ihan arvailua? Kuinka monta uutta virkaa perustettiin, kuinka paljon henkilöstömenot ovat kasvaneet? Kuinka paljon uppoaa erilaisiin tietojärjestelmiin, kuinka paljon laskuja lähetellään organisaation sisällä ja työllistetään toinen toisiaan? Kuinka paljon vaikkapa koulupuolella on kehittämistyötä tekeviä virkamiehiä, kun rahat pitäisi laittaa itse opetukseen? Annetaan kouluille resurssit kehittää itse toimintaansa. Yksi ihminen riittää koordinoimaan eri hankkeita (tai sitten hankkeita on yksinkertaisesti liikaa).

Ei kai tästä selvitä ennen kuin neljän vuoden päästä, kun väkeä voidaan irtisanoa ja toimintoja todella järkeistää. Ja kyllä tiltun toimivuudesta pitää myös voida keskustella, vaikka sille toivotaan myös sopetumisaikaa.

 

3 kommenttia artikkeliin “Mistä tulee yli 7%:n kasvu?”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Hanna!
    Vanhan terveyskeskuksen aikana puhuimme sählinkikuluista. Hommat eivät aina menneet putkeen eri organisaatioiden kesken eikä aina oman organisaation sisälläkään. Kun tuli suurempi muutos, iso laiva ottaa aikansa kääntyä. Sellainen tilanne vissiin on kaupungin työntekijöillä nyt: ei olla aivan varmoja omasta toimenkuvasta, mutta touhuta pitää ja tehokkaalta näyttää.
    Tämä vuosi on taloudellisesti menetetty. On vain huolehdittava siitä, että ihmissuhteet säilyvät hyvinä luottamushenkilöillä, hallinnolla ja suoritusportaalla.
    Veronkorotuksen suuruus on tärkeä päätös ensi syksynä.
    Sitten opetustoimeen: Onko ihan lapsellinen ajatus, että liikunta- ja luonnontiedetunteja yhdistettäisiin ja niitä pidettäisiin luonnossa. Kävely on hyvää liikuntaa, ja luonnosta riittää opeteltavaa kaikille. Siitä en tiedä, onko mahdollista pitää ryhmää kasassa.
    Hyvää Lomaa t. Hessu K.

  2. avatar iisakki sanoo:

    Moikka Hanna,

    teepä tuosta kysymys, siis tiltun vaikutuksesta, ens maanantain kyselytunnille.

    Sen tiedän, että sinänsä henkilöstömäärä ei lisääntynyt kuntien yhdistyessä – siis yhteenlaskettu kokonaismäärä – pari uutta tilaajajohtajaa yms. tuli, mutta samaan aikaan hallinnosta eläköityi samansuuruinen joukko, joita ei korvattu. Esim. Kalvolan kj Salonen ja keskushallinnosta Kolehmainen, Sjöman jne.

    Ylivoimaisesti suurin kasvu tulee joka tapauksessa muhkeista kunta- ja hoitoalan palkkaratkaisuista.

  3. avatar Hanna Toivainen sanoo:

    Hei Hessu!

    Valitettavasti emme voi kunnissa tehdä noin radikaaleja muutoksia tuntijakoon, vaan ne on säädetty laissa. Tuntijako, eli se mitä oppiaineita opetetaan, menee remonttiin lähitulevaisuudessa valtion toimesta ja toivottavasti siellä osataan ajatella luovasti. Mutta ei ehkä ihan noin luovasti… Kyllä ne vähät liikuntatunnit tarvitaan tehokkaampaan liikuntaan ja eri lajeihin tutustumiseen, jotta lapset ja nuoret oppivat tuntemaan taitonsa, kehittyvät niissä ja voivat poimia itselleen sopivat liikuntamuodot vapaa-ajalleen ja vielä myöhemmälläkin ikää!
    Terveisin Hanna

Jätä kommentti

css.php